Hei, olen Kåira, taiteilija on eläkeiän kynnyksellä ja edessä on jälleen muodonmuutos.
Edessäni on jälleen uusi elämänvaihe, siirtyminen vaiheittain työelämästä kohti eläkepäiviä ja se pistää ajattelemaan – tulevia vuosia ja mitä aion tehdä, mitä jaksan tehdä ja mistä olen vielä innostunut? Eläkeläisyyteen sopeutuminen vie aikaa, muodonmuutos työelämässä olijasta eläkkeellä olijaan kuulemma vie jopa viitisen vuotta…
Ympyrät pienenevät mutta onko niitä mahdollisuus laajentaa? Mihin 60+ ikäinen voi vielä ryhtyä? Onko meidä ikäisille vielä opiskelu- ja uraohjausta? Toivon, että mun tarina antaa sun ideoille potkua ja uskallat edes ajatella, että jotakin mukavaa on vielä edessäpäin eläkkeelläkin.
Tässä blogipostauksessa kerron mitä aion tehdä eläkkeellä. Olen päätökseni tehnyt tai oikeastaan monta pientä päätöstä, jotka vievät samaan suuntaan.
Haluan jatkaa opettamista ja maalaamista mutta uudella tavalla. Yhdistän asiat joista pidän, maalaamisen ja opettamisen ja lisään mukaan digitaaliset kotkotukset, eli toimin osittain digitaalisessa ympäristössä, etänä ja virtuaalisesti. Haluan käyttää hankkimaani tieto-taitoa edelleen ja jakaa sitä kiinnostuneille.
Oikeastaan ajatus omasta taidekoulusta syntyi jo vuonna 2012 kun aloin maalaamaan naivistisesti. Tein kotisivuilleni rakenteen Taiteilijan Talosta, jossa oli eri kerroksia janiissä erilaisia toimintoja. Taidekoulu oli yhdessä kerroksessa mutta sen toteutus jäi idean asteelle koska siinä vaiheessa en löytänyt itselleni koulutusta, jolla olisin osannut toteuttaa taidekoulun opiskelun etäopetuksena.
Miten monia ideoita joutuukaan suoraan pilviin haaveiluosastolle koska en keksi miten voisi niitä lähteä toteuttamaan? Joskus elää ikään kuin aikaansa edellä. Ja toisinaan vain pitää omia ajatuksia ja ideoita pöllöinä ja väheksyy niitä.
En heti lämmennyt idealle ottaa käyttöön taiteilijanimimerkki. Käytin teosten signeerauksessa omaa nimeäni aluksi, kts. CV. Mutta kaikenlaisia kåiruuksia sitä ihminen tekee – ja päätin kuitenkin ottaa käyttöön taiteilijanimen, joka koostuu etu- ja sukunimestäni. Idean sain eräältä opiskelijaltani. Koi-Ra, Kåira.
Tällä nimellä signeerasin teokseni joulusta 2018 alkaen. Mietin kyllä, jos käyttäisin oikeaa nimeäni jossakin muussa yhteydessä, esimerkiksi muunlaisen taiteen tekemisessä mutta ei – päätin, että teen kaiken taiteeni taiteilijanimimerkillä. Kun se asia oli päätetty, se selkeytti monia asioita ja yksinkertaistaa signeeraamista ja tekee taitelijaroolistani yksilöllisen, tätä nimeä ei ole kenelläkään muulla, ”koivistoja” on läjäpäin. Nyt on jopa hieman muoti-ilmiö se, että tehdään itselle taiteilijanimimerkki.
Kirjoitan teille tarinani pitkästä muodonmuutoksesta, joka alkoi… milloinkahan se oikeastaan alkoi? Koska ensin tapahtuu jotakin, hiljaisesti ja sisäisesti, sitten päättää tehdä jotakin ja sitten etsii keinot ja kanavat. Tein päätöksen vaihtaa ammattia n. 37-vuotiaana, osastonsihteeristä ohjaustoiminnan artenomiksi, mutta se ei vielä ollut tarpeeksi suuri muutos. Hain ja
pääsin ensiyrittämällä Taideteolliseen korkeakouluun 39-vuotiaana ja opiskelin kuvataideopettajaksi.
Nyt teen päätyötäni Riihimäen kansalaisopiston taideaineiden opettajana ja sivutoimisesti teen omaa taidettani, pääosin naivistisella tyylillä. Edessä häämöttävät jo eläkepäivät, joidenkin vuosien päästä tai miten sitten päätän eläkeaikani aloittaa. Sitä ajatellen olen aktivoitunut ja opiskellut useamman vuoden digiyrittäjyyttä, jotta riittäisi mielekästä tekemistä ja toimeentuloa (ja hupia) eläkepäivinäkin.
Naivistiseen taidetyyliin en törmännyt vielä opiskeluaikana, se tapahtui vasta myöhemmin. Itse aloitin aktiivisesti maalaamaan naivistisesti vuodesta 2012, jolloin taiteilijaryhmäni piti ensimmäisen naivistisen näyttelyn ”Twiit” Hyvinkäällä Villan Voimalassa. Vuonna 2013 olikin sitten jo Iittalan naivistien joulu-näyttelyssä mukana.
Koska työni on opettaa toisille taiteen tekemistä, mietinkin, miten voisin opettaa ja ohjata opiskelijoita naivistiseen maalaustyyliin. Pidin pari naivistisen maalaamisen kurssia ja vasta toisella kurssilla löysin sopivan ja toimivan opetusmetodin koska olin oivaltanut reitin, miten opiskelijaa ohjataan löytämään oma naivistinen tyylinsä. Kurssi tuotti iloa ja onnistumista ja useat jatkoivat maalaamista naivistisella otteella. Kurssilaiset pitivät oman naivistisen näyttelyn Riihimäellä Virsussa ja saivat kokemusta myös näyttelyn järjestämisestä.
Ja miten sitä voisi opettaa virtuaalisesti Verkkotaidekoulussa? Siinäpä oli minulle iso pähkinä pureskeltavaksi. Nyt oma Verkkotaidekoulun sivustoni on valmistumassa ja teen sinne ensimmäisiä lyhytkursseja tämän vuoden aikana. On kertakaikkiaan ihanaa luoda jotakin ihan itse, täysin omilla ehdoillani, luoda omia metodeja ja sisältöjä.
Jotta voi opettaa maalaamista, on maalattava itse. Ja rakastan maalaamista, ylipäätään, oli se sitten naivistista tai muuten vaan kokeilevaa taiteentekemistä, jolla hämmentää sielunsa tuntemattomista vesistä esille uutta ihmeteltävää.
Opetustyöni päättyy Riihimäellä aikanaan mutta haluan jakaa osaamistani ja ajatuksiani taiteesta ja taiteen tekemisestä edelleen, tämän blogin välityksellä. Haluan kirjoittaa taitelijan työstä, teoksista, taidenäyttelyistä taidekritiikkiä ja antaa inspiraatiota taiteen keräilijöille. Harvoin heitä huomataan tai huomioidaan ja moni haluaa keräillä taidetta ilman suurta huomiota ja näkyvyyttä.
Liittyen tuohon virtuaaliseen ja digitaaliseen taiteen opetukseen, olen kehittänyt omaa opetusmetodiani, joka toimisi verkon välityksellä. Tästä kehitin oman version Naivistin blogia varten ja loin metodia varten virtuaalihenkilökuntaa, kyllä luit oikein, kuvitteellisia, virtuaalisia naivistisia hahmoja, joiden kanssa keskustelen ja kehittelen ajatuksiani. Ehkä tämä ei yllä ihan sokraattisen dialogin tasolle mutta jollekin tasolle kumminkin, joka auttaa lukijaa muovaamaan ajatuksiaan.
Seuraavassa blogipostauksessani esittelen tämän firman virtuaalisen henkilökunnan. Tehtävät ja roolit on sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä.
Entäs miten taiteilija meinaa elää? kysyy nimimerkki ”talonlainaa loppuelämäksi”. Myyn teoksia ja kursseja ja niitä voi hankkia Kåiran Studiokaupan kautta. Osa teoksista on kesän aikana eri näyttelyissä ja niiden myynnit hoidetaan näyttelyjen järjestäjien kautta. Verkkokaupassa voi katsoa mitä teoksia on saatavilla minun kauttani. Mukana on kortit ja muut pienet tuotteet, jotka myydään aikanaan loppuun ja pois valikoimista. Valikoimiin jää lopulta teosmyynti, kortit ja julisteet, kirjatuotteet ja kurssit.
Joten eipä hätää jos olet 60+, voit vielä sinäkin aloittaa jotakin uutta vaikkapa bloggaamaan, kirjoittamaan kirjoja, maalaamaan naivistisesti ja vaikka mitä muuta – voisihan sitä podcastiakin kokeilla. Ikä on vain numero. Älä ajattele sitä enempää, keskity tähdellisempiin asioihin.
Hyppää mukaan kulttuuripiireihin ja tilaa minulta Taiteilijan uutiskirje. Lähetän sopivan harvakseltaan Naivistin uutiskirjettä tilaajille ja esittelen siinä blogipostausten, n. 2-3 postauksen parhaat palat ja yhden tuote-esittelyn. Uutiskirjeen voi tilata ilmaiseksi ja listalle liittyneille lähetän liittymislahjana e-kirjan Abc vinkit taiteen keräilijälle, jossa saat tietoa taiteen ostamisesta.
Tässä uutiskirjeessä on myös se hyvä puoli, että uutiskirjeen lukijana voi myös vastata kirjeeseen ja kirjoittaa minulle takaisinpäin.
Kirjeen tilanneille on myös lisäbonus, jonka saat lukea sitten kirjeestä. Kåiruuksia siis hieman mukaan…
Categories: : taidestudio, taiteilijantyö, taideopetus