Yökukkujana
Kåira 
Pieni kurkistus taiteentekemiseen, missä ja milloin taide syntyy? Haastattelu Kodin Kuvalehdessä tammikuussa 2/2022.
Yökukkujana
Sain haastattelukutsun marraskuun alkupuolella ja mikäs siinä, sopiihan se. Kodin Kuvalehden toimittaja Tarja Hirvasnoro sopi haastatteluajan meille kotiin. Hän nauhoitti haastattelun, joten saimme keskittyä tarinointiin.
Kuvaaja tuli sitten toisena päivänä ja Juha Salminen esitteli jo puhelimessa ideansa kuvasta.
Siitä sitten syntyi tämä juttu. Teksti on sama kuin lehdessä. Maalasin kuvanottohetkellä tätä auringonkukkamaalausta ja päätin nimetä sen nimellä "Valon kautta" (80x30, akryyli).
Itse asiassa sehän sopii olemaan mun tämän vuoden vuositeema!
Laitan kaikkiin vuoden teoksiin signeerauksen yhteyteen lappusen jossa on teemanimi myös.
Sarjaan tulee 2 muuta auringonkukkamaalausta, eri sävyisinä.
Juttuun haastateltiin lisäksi 3 muuta yöllä kukkujaa, tässä linkki https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/nina-poppius-49-lahtee-lenkille-kun-useimmat-meista-jo-nukkuvat-aloitin-tavan https://www.kodinkuvalehti.fi...
”Kesällä yömaalaaminen olisi erilaista, koska yöt ovat valoisia. Silloin pidän usein maalaustaukoa. Kun olen puristanut viimeisetkin kesänäyttelyiden työt valmiiksi, otan itselleni aikaa huokaista. Siinä vaiheessa minulla ovat jo ideat valmiina seuraavan vuoden teoksiin.”
Rauni Koivisto, 62:
”Maalaan usein aamuviiteen”
”On kiehtovaa maalata lampun valossa. Minulla on maalausnurkassani pieni kohdevalo ja isompia lamppuja, joita voin tarpeen mukaan suunnata.
Värit näyttävät yöllä erilaisilta. Punaiset sävyt tummuvat nopeasti yön hämärtyessä. Sininen näkyy kauemmin.
Alitajunta on öisin paremmin hereillä. Mielikuvat liikkuvat, työhön on helpompi eläytyä kuin päivällä.
Päivänvalossa sitten tutkin, olenko tyytyväinen väreihin ja muuhun, mitä yö on teoksiin tuonut.
Päätyökseni opetan taidetta Riihimäen kansalaisopistossa. Se on iltatyötä. Kun palaan kotiin Hyvinkäälle kymmenen maissa, minussa on edelleen opiskelijaryhmän antamaa energiaa. Sen voimalla lähden tekemään omaa taidettani. Taiteilijanimeni on Kåira.
Yössä koskettaa hiljaisuus. Televisio on kiinni eikä kännykkä piippaa. Päivää rytmittävät päivän tapahtumat, mutta yötä ei katkaise mikään. Kellun isossa aikakuplassa.
Puolenyön aikaan syön ehkä sämpylän aikaiseksi aamupalaksi. Sen jälkeen istun maalaamassa, kunnes havahdun siihen, että jalat ovat puuduksissa. Usein kello on neljä tai viisi.
Yötyö ei olisi nuorena onnistunut, mutta nyt se on minulle helppoa. Unentarpeeni on vanhemmiten vähentynyt. Olen 62-vuotias. Tarvitsen unta, mutta voin nukkua pidempään, koska menen töihin illalla. Joskus otan päiväunia.
Olin 38-vuotias, ylioppilas, käynyt yksivuotisen osastonsihteerin koulutuksen ja taidekasvatuksen perusopinnot kansalaisopistossa. Siltä pohjalta hain Taideteolliseen korkeakouluun taidekasvatuksen linjalle 2000 ja pääsin sisään ensi yrittämällä.
Ensimmäisen kerran kävin katsomassa Iittalan naivistinäyttelyä 12 vuotta sitten ja ihmettelin, mitä tämä taide oikein on. Oli ihmeellistä kuunnella puheensorinaa, kun yleisö keskusteli töistä.
Siellä oivalsin, että tällä tyylillä voi esittää samoja tärkeitä asioita kuin muullakin taiteella. Perustin epävirallisen Uusnaivistien ryhmän, ja siitä se lähti.
Maalaan kahtena tai kolmena yönä viikossa. Olen samaa mieltä kuin kuvataiteilija Heikki Marila: taiteellisesta työstä 80 prosenttia on ajattelua, 10 prosenttia purkkien ja tuubien avaamista ja vain 10 prosenttia maalaamista. Käytän paljon aikaa suunnitteluun ja ideointiin, ja sen teen päiväaikaan. Kun yöllä ryhdyn töihin, silloin vain maalaan.
Nyt työskentelen kodin takkahuoneessa, mutta olen maalannut myös vuokratiloissa Hyvinkään keskustassa. Kerran lähdin työhuoneelta myöhään ja jäin hortoilemaan kaupungille. Oli hautovan lämmin elokuun yö, josta puuttui kokonaan sininen väri. Tutut paikat näyttivät erilaisilta. Kaupungilla liikkuivat eri ihmiset kuin päivällä. Aloin ottaa kuvia.
Niistä valokuvista maalasin neljän taulun sarjan, josta kolme valittiin Hyvinkään museon näyttelyyn. Se oli minun kohokohtani. Niitäkään teoksia ei olisi syntynyt ilman yötä.”
60nyt näyttely Hyvinkään taidemuseossa 2018 ja jyryttäjä valitsi näistä kolme Hyvinkää-aiheista teosta mukaan näyttelyyn.
Categories: taidestudio, taiteilijantyö